Koh Tao, Thailand // 2014 Island in the sun?

Koh Tao. Parin päivän kokemuksen perusteella saaren nimen voisi muuttaa muotoon Koh Ta On Taas Myrsky. Khanomissa muutaman viikon viettäneenä voi helposti todeta, että sadekausi näillä kulmilla kohtelee mannerta ja saaria snadisti eri tavalla.

Taolle saapuminen ei mennyt suomenruotsalaisen askarteluohjelman malliin. Mestoilla piti olla venailemassa paikallinen ylipäällikkö, mutta surkeiden sattumusten seurauksena El Hefe ei päässytkään paikalle, vaan laiturin kupeessa venaili joku maestron alaisista. Ostaristevaria muistuttava kekkeruusi vannotti kuitenkin kovaan ääneen hoitavansa meitsille samantasoisen asumuksen mitä päämies oli aiemmin lupaillut. 

Hyppäsin jantterin skootterin tarakalle. Muutaman korttelin päässä käveltiin ensin ruokakaupan takahuoneeseen, sieltä muutama kerros portaita ylöspäin ja lopulta setä avasi tulevan lukaalini oven. Ungefär kuuden neliön koppi ei ollut aivan sitä mistä oli aiemmin ollut puhetta. Ilmoitin kohteliaasti ukolle, että no deal, mutta ukkelin mielestä diili oli jo tehty ja tässä luukussa olisin viettävä seuraavat yöt. Hetken aikaa asiasta väiteltyämme kannoin kamani takaisin alakertaan ja lähdin metsästämään toista tavernaa. 

Koska yösija piti olla jo valmiiksi hoidettu, en ollut tsekkaillut muita vaihtoehtoja. Pikaisen Googlen pyörittelyn jälkeen löysin yhden resortin, jossa interweb-sivujen mukaan olisi vielä vapaita huoneita. Taksi alle ja kyselemään. Onneksi resortissa oli vielä muutama vapaa tupa ja sain tingattua katon pääni päälle.

Toistaiseksi saaren tutkiskelu on jäänyt hyvin vähäiseksi semiarvaamattomien sääilmiöiden johdosta. Bookkasin kämpän viikoksi ja jos koko viikkoon ei mahdu aurinkoista päivää, otan kamani ja poistun saarelta.